Poikamaisen innokkuuden säilyttäminen

”Musiikki on niin lähellä sydäntäni, että mun on mahdotonta kuvitella olevani ilman sitä.” 
Tuomas Ylinen

Total Cello Ensemble ja keskellä Ville Matvejeff

Tuomas Ylinen on ollut Total Cello Ensemblessa 90-luvun lopulta lähtien ja onkin ”virkaiältään” bändin toiseksi vanhin jäsen. Helsingin kaupunginorkesterin soolosellisti on aloittanut sellonsoiton isoveljensä jalanjäljissä. ”Pyörin veljen soittotunneilla mukana, ja halusin itsekin soittaa. Niinpä 6-vuotiaana aloitin sello-opinnot Itä-Helsingin musiikkiopistossa.” 

Soittamisesta alkoi tulla pikkuhiljaa tärkeämpää, ja harjoittelu muuttui tavoitteellisemmaksi. Tuomakselle on ollut nuoresta asti selvää, että hän päätyy musiikkialalle. ”Soittamiseen liittyy mulla tietynlainen tarve ilmaista tuntemuksia ja purkaa fiiliksiä. Musiikin kautta olen saanut erilaisia ulottuvuuksia elämään.”

Sello on aina tuntunut Tuomaksen omalta soittimelta. Joskus vanhemmalla iällä sellisti kokeili myös pianonsoittoa, mutta se jäi lopulta lyhyeen. Selloyhtyeen, orkesterityön sekä solisti- ja kamarimusiikkikeikkojen lisäksi Tuomas toimii Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajana. Monipuolinen muusikko nauttiikin juuri työn eri osa-alueiden rikkaudesta.

Total Cello Ensemblen soittokaverit ja ohjelmisto sekä hyvä meininki ovat pitäneet otteessaan vuosien ajan. Musiikkia tehdään tosissaan, muttei liian vakavasti – pilke silmäkulmassa laadusta tinkimättä. ”Me ollaan Totalissa pidetty yllä poikamaista innostusta. Jos tämä touhu olisi turhan vakavaa ja arkipäiväistä, yhtye olisi varmaan jo tullut tiensä päähän. Hannun tuoma henki ja fiilis ovat ihan oleellisia. Lisäksi me muut ollaan aika lailla saman ikäisiä, samanlaisissa positioissa eri orkestereissa, ja ollaan kavereita soittamisen ulkopuolellakin. Ollaan aina iloisia, kun joku menestyy, eikä meidän välillä ole ollut koskaan mitään kyräilyä.”

Vaikka elämä pitkälti täyttyykin klassisesta musiikista, Tuomas kuuntelee kaikenlaista musiikkia genrestä riippumatta – poppia, rokkia, heviä. Kunhan musiikki on laadukasta. Klassisen musiikin genrestä Tuomas ei lähde nimeämään suosikkiaan. ”Ideaalitilanteessa mielimusa olisi aina juuri sitä, mitä soittaa, mutta aina se ei tietenkään toteudu. Etenkin orkesterissa joutuu soittamaan paljon teoksia, joita ei välttämättä juuri sillä hetkellä haluaisi. Yritän kuitenkin aina löytää kustakin sävellyksestä olennaisen.”

Kuinka ammattimuusikko sitten voi välttää virkamiesmäisen soittamisen ja liian rutinoitumisen? ”Hyvä kysymys. Mulla ainakin rakkaus musiikkiin on niin voimakas, että koen leipiintyneen soittamisen olevan rikollista puuhaa. Teoksesta voi löytää jotain uutta, vaikka sitä olisi soittanut kymmeniä kertoja. Jollain tavalla olisi hyvä säilyttää lapsenomainen kiinnostus omaan tekemiseen ja samalla innokkuudella etsiä aina jotain uutta.”

Luonto, rauha ja rentoutuminen ovat Tuomakselle tärkeitä asioita hektisen arjen keskellä. Lisäksi matkustelu ja hyvä ruoka ovat lähellä sydäntä, joten ulkomaan kiertueilla sellisti suuntaakin hyviin ravintoloihin kulinarististen nautintojen pariin. Muusikon työ on fyysisestikin vaativaa, joten myös liikunnalle on syytä varata kalenterista aikaa. Itsenäinen harjoittelu on merkittävässä roolissa, ja luppoaikaa ei juurikaan ole. Yhteisissä harjoituksissa on todellakin syytä olla valmistautunut. 

Tuomas on elämän suhteen utelias, ja nauttii siitä, että jokainen päivä on erilainen. Pienistä asioista voi löytää paljon iloa – lasi viiniä, rentoutuminen, hauska illanvietto ystävien kanssa, luonnossa liikkuminen. ”Tykkään tavata erilaisia ihmisiä, ja käydä keskusteluja älykkäiden ihmisten kanssa, jotka ovat ihan muulta alalta.” Tuomaksen paras sparraaja löytyy kuitenkin kotoa, kun omiin murheisiin kaipaa perspektiiviä. ”Vaimon kanssa keskustellessa avautuu usein uusi näkökulma, joka auttaa pääsemään eteenpäin.”